torstai 29. joulukuuta 2016

Myöhäiset terveiset Edinburghista


Vau, nyt kyllä pääsi lipsahtamaan blogin pisin tauko, koska olen viimeksi julkaissut lokakuussa! Pistetään siis ahkerampi bloggaaminen uuden vuoden lupausten listalle. Joitakin aiheita minulla on jo mielessä, esimerkiksi etäopiskelusta minulta on kysytty henkilökohtaisesti aika paljon, joten se aihe mietityttää monia. Mutta jos tulee vielä muita kysymyksiä, joihin voisin vastata postauksen muodossa, niin pistäkäähän tulemaan, että saadaan eloa tällekin sivustolle! :)

Ensi vuonna homma siis jatkuu. Siihen asti saatte ihastella kuvia Edinburghin-reissulta, jonka tein ystäväni kanssa marraskuussa. Päädyimme  muutaman päivän irtiottoon arjesta, koska elämme molemmat niin hektistä elämää, että hyvä jos ehdimme kuulumisia vaihtaa. Matkalla saimme sitten nauttia toistemme seurasta ihan kunnolla. En kyllä edes ehtinyt yhtään kyllästyä, vaikka niin pelkäsinkin :D Toinen positiivinen yllätys oli, että rahaa kului aivan naurettavan vähän, vaikka en edes tietoisesti yrittänyt säästää. 

Edinburghin linna on kovasti hehkutettu matkakohde, mutta jätimme lopulta välistä, kun saimme tietää ryöstöhintaisen sisäänpääsymaksun. Sitä paitsi, kuinka paljon se nyt lopulta kuitenkaan eroaisi Olavinlinnasta, vai mitä :D

Koko keskusta oli tällaista ihanaa ruskeaa kiveä.

Öinen Edinburgh oli kyllä nähtävyys itsessään.



Ruoka oli joka paikassa aivan mielettömän hyvää ja annokset olivat valtavia. Gluteenittomana pärjäsin ilman sen suurempia ongelmia, mutta ihmettelen kyllä miten eräs kasvissyöjä-kaverini pärjäsi kesällä tässä kaupungissa, joka on täynnä makkaraa ja haggista :D




Osuimme paikalle juuri, kun Princess Street Gardenilla alkoivat valtavat joulumarkkinat. Skottilaiset ovat selvästi joulukansaa, sillä jokainen näyteikkuna ja pubi oli koristeltu huolella ja usein todella överisti, mikä tietenkin sopi minulle paremmin kuin hyvin, olenhan jouluihminen henkeen ja vereen.







Yhtenä päivänä lähdimme bussimatkalle Skotlannin ja Englannin rajalle eli "Scottish Bordersille". Matkalla näimme muun muassa Da Vinci -koodista tutun Rosslyn Chapelin ja periskottilaisen viskitislaamon. Juuri bussimatkan aamuna oli ihana pikku pakkanen, joka sai maaseudulla aikaan kauniin kuuran ja taianomaisen tunnelman.







Kokonaisuudessaan matka oli todella mukava ja tuli tarpeeseen. Edinburgh kaupunkina jätti kuitenkin ehkä vähän kylmäksi. Huolimatta kaikesta mainonnasta alkuperäinen skottilaisuus jäi mielestäni kauas. Kaupunki on ennemmin kansainvälinen yliopistokaupunki kuin perinteisen skottikulttuurin mekka, niin kuin itse olin ehkä salaa toivonut. Joka tapauksessa paikka oli kaunis ja ihmiset erittäin ystävällisiä.

Löytyihän sitä kaipaamaani skottikulttuuria aidon kilttimiehen muodossa.