maanantai 3. huhtikuuta 2017

Psykologian opiskelu käytännössä, osa 1:

Ammatilliset opinnot


Olen kauan miettinyt, miten hyvin yliopistoon psykologiaan hakevat tietävät, millaista opiskelu tosiasiassa on. Itse en lukiosta tullessani todellakaan tajunnut yhtään mitään eikä minulla ollut silloin hajuakaan siitä, mihin olin ryhtymässä :D Tulin pieneltä paikkakunnalta enkä ollut koskaan nähnytkään yliopistoa, enkä myöskään tuntenut ketään, joka olisi valmistunut yliopistosta. Olin siis tosissaan aivan pihalla, mutta jotenkin onnistuin silti pääsemään ihan mahtavalle alalle, jota en vaihtaisi pois. Nyt haluaisin auttaa muita psykologian opintoja harkitsevia ymmärtämään, millaista opiskelu täällä Joensuussa käytännössä on.

Parasta psykologian opinnoissa ovat minun mielestäni olleet niin kutsutut ammatilliset opinnot. Niillä tarkoitetaan kursseja, jotka pyrkivät lisäämään käytännön osaamista ja tietämystä työelämässä tarvittavista taidoista. Perinteisestihän yliopisto-opiskelu on todella teoriapainotteista kirjojen tenttimistä ja luentojen kuuntelemista. Ammatillisissa opinnoissa sen sijaan pyritään pääsemään lähemmäs käytäntöä esimerkiksi niin, että tehdään erilaisia keskusteluharjoitteita, haastatellaan ihmisiä yliopiston ulkopuolelta tai kuunnellaan jo työelämässä olevan psykologin kokemuksia työstään.

Koska kandiajoistani on jo kauan, keskityn tässä maisterivaiheen opintoihin. Kanditutkinnosta muistan sen verran, että heti ensimmäisenä vuonna opintoihin kuului tutustuminen erilaisiin psykologin työpaikkoihin. Kurssilla opiskelijat menevät konkreettisesti psykologin työpaikalle ja haastattelevat psykologia hänen työstään. Tutustuin itse aikoinaan ainakin koulupsykologiaan, lastenneurologiaan ja nuorisopsykiatriaan. Kyseinen kurssi auttoi todella paljon ymmärtämään psykologin työn monipuolisuutta ja hahmottamaan kaikkia niitä vaihtoehtoja, mitä tulevassa työelämässä voisi olla tarjolla. Kolmantena vuonna kävin myös kurssin Haastattelu ja kommunikaatio, jossa harjoiteltiin asiakastilanteita meidän opiskelijoiden kesken. Harjoituksiin kuului omasta elämästä kertominen ja vastavuoroisesti kuunteleminen ja kysymysten esittäminen.

Maisterivaiheessa ammatillisia opintoja on tarjolla paljon enemmän. Ehkä ihan luonnollisestikin, koska valmistumisen lähestyessä on yhä tärkeämpää nostaa nenä välillä irti kirjasta ja miettiäkäytännön työtä. Tässä maisterivaiheen opinnot, joissa minun mielestäni oli hyvin käytäntöä mukana:

Psykologinen arviointi:             
(Näistä kursseista kirjoitin tarkemmin viime vuonna, teksti löytyy täältä.)                 
Kognitiivisten kykyjen arviointi 7 op: Kurssin alussa käytiin arvioinnin teoriaa ja lausuntoesimerkkejä. Kurssin suurin anti oli kuitenkin vapaaehtoisen "maallikon" etsiminen testausta varten: hänellä sitten harjoiteltiin parin kanssa alkuhaastattelua, älykkyystestiä ja erilaisia persoonallisuustestejä ja mielialamittareita.                        
Persoonallisuuden arviointi  7 op: Tällä kurssilla päästiin samalla tavalla harjoittelemaan oikean ihmisen kanssa persoonallisuuden arviointia projektiivisen TAT-testin avulla. Siinä asiakkaalle näytetään kuvia, joista hän muodostaa tarinoita. Näistä tarinoista sitten arvioidaan hänen persoonallisuuttaan.

Akuutit traumaattiset kriisit 4 op 
Kurssi koostuu verkkoluennoista ja paikallisesta osuudesta. Luennoissa kriisipsykologi kertoo kiirisi- ja traumapsykologian historiasta sekä jakaa erilaisia asiakaskertomuksia, kuten raiskauksen uhriksi joutuneiden tai lähimmäisensä yllättäen menettäneiden kokemuksia. Kun kävin tämän kurssin viime vuonna, paikallisessa osuudessa opiskelijoiden oli mahdollista tehdä vapaaehtoistyötä vastaanottokeskuksissa. Jotkut kävivät kouluttamassa keskusten työntekijöitä ja vapaaehtoisia, toiset kävivät pitämässä askarteluryhmää pakolaislapsille jne.

Elämänkulun tutkimuksen praktikum 10 op 
Tällä kurssilla tarkoitus on oikeastaan harjoittella tutkimusmenetelmää, elämänkerrallista haastattelua. Itse koin tuntemattoman ihmisen usean tunnin syvällisen haastattelun todella antoisaksi ja jännittäväksikin. Tehtävänä oli siis löytää itselle tuntematon ihminen, joka haluaisi kertoa elämäntarinansa. Haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin ja lopputyössä sitä tarkasteltiin jonkin teorian avulla.

Psykoterapeuttiset ja kuntouttavat interventiot:
Psykoterapia I  7 op = vuonna 2016 ratkaisukeskeinen psykoterapia. Kurssilla käytiin läpi ratkaisu- ja voimavarakeskeisen terapian teoriaa ja tehtiin useita harjoitteita opiskelijoiden kesken. Useana päivänä paikalle saatiin myös oikea asiakas, joille kaksi vapaaehtoista opiskelijaa pitivät 30-45 minuutin mittaisen terapiaistunnon. Lisäksi opiskelijat muodostivat 3-5 hengen terapiaryhmän, joka kokoontui muutaman kerran ja jossa jokainen sai vuorollaan toimia terapeuttina ja asiakkaana.                        
Psykoterapia II  7 op = vuonna 2016 neuropsykologinen kuntoutus ja arviointi. Tällä kurssilla tutustutaan tarkemmin neuropsykologian alaan, joka muuten jää Joensuun psykologiassa vähälle huomiolle. Kurssilla tehdään neuropsykologinen arvio jostakin ihmisestä (älykkyys- ja muistitestien avulla) sekä käydään läpi neuropsykologista kuntoutusta.


P.S. Löysin YouTubesta vloggaaja Sita Salmiselta videon, jossa hän kertoo yliopisto-opiskelusta Oulun yliopistossa pääaineena suomen kieli. Mielestäni hänen kertomansa asiat pätevät hyvin tänne Joensuuhunkin, joten tästä voisi olla apua yliopistoummikoille :)

Ajattelin jatkaa samasta aiheesta, psykologian opiskelu käytännössä, vielä seuraavassa postauksessa. En kuitenkaan ole vielä suunnitellut ihan loppuun asti, millaista tekstiä olisi luvassa, joten jos tulee mieleen toiveita, voisin toteuttaa niitä mielelläni!



2 kommenttia :

  1. Moikka! Hain ite nyt yhteishaussa psykaan Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun, nyt ahkera lukeminen käynnissä :D
    Olisi kiva kuulla, että kuinka paljon käytät suunnilleen opintoihin aikaa? Niinkun vaikkapa viikossa keskimäärin. Ja myös, että kuinka paljon läsnäoloa psyka vaatii? Pystyykö opiskelun ohessa käymään töissä? Ja lisäksi vielä, että tiiätkö ollenkaan miten psykan opiskelu eroaa Suomessa eri yliopistoissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Opintoihin käytettävä aika riippuu todella paljon siitä, miten paljon on kursseja samaan aikaan, miten vaativia kurssit ovat ja millainen ihminen itse on. Minä satun olemaan tehokas opiskelija, joka ei paljoa jahkaile, vaan rykäisee asiat kerralla kuntoon. Sanoisin siis, että monet saattavat käyttää opintoihin enemmänkin aikaa. Itselläni menee päivässä noin neljä viisi tuntia. Olen myös käynyt opintojen ohella töissä koko opintojen ajan, ja se on myös hyvin yleistä. Esim. kaupan myyjänä tai siivoojana toimimisen saa helposti yhdistettyä opintoihin. Läsnäolopakkokin riippuu täysin kurssista, joillakin on pakko käydä luennoilla ja toisilla riittää kirjan tenttiminen. Ainakin Joensuussa opintojen alussa läsnäoloa vaaditaan melko vähän, mutta opintojen edetessä sitten koko ajan enemmän.

      Psykologian opiskelu eri yliopistoissa poikkeaa toisistaan aika paljonkin, koska eri yliopistot painottavat eri asioita. Kannattaa katsoa yliopiston sivulta psykologian opintosuunnitelma, josta selviävät kurssien nimet ja mahdollisesti kuvauksetkin.

      Paljon tsemppiä sulle lukemiseen! :)

      Poista