maanantai 13. huhtikuuta 2015

SPOL-viikonloppu, osa 1: saunailtaa ja kipupsykologian menetelmiä


Huhhuh, onpa mukava mutta rankka viikonloppu takana! Voin vaan kuvitella, millaista on ollut niillä, jotka ovat joutuneet vielä matkaamaan Joensuusta kotiin Turkuun, Helsinkiin, Jyväskylään tai Tampereelle. 

Ajattelin postata erikseen perjantain ainejärjestötapaamisesta ja lauantain saunaillasta. Aloitetaan tällä tavalla loogisesti lauantaista. Perjantaista kertovan tekstin löydät täältä.







Launtaina Joensuussa pidettiin siis SPOS eli Suomen psykologian opiskelijoiden saunailta. Sen tarkoituksena on saattaa eri kaupunkien opiskelijoita yhteen, jotta he voivat verkostoitua rennoissa merkeissä. Päivä alkoi psykologi Juha Siiran luennolla. Hän on erikoistunut energiapsykologiaan, jota hän soveltaa esimerkiksi kipupotilaiden hoidossa. Hänen mukaansa energiapsykologia "on joukko menetelmiä, keinoja ja tekniikoita tasapainottaa terveyttämme ja vahvistaa elinvoimaamme. Se on eräänlainen yhteys luonnon parantavaan, korjaavaan systeemiin, joka on meissä jokaisessa". Luennollaan hän esitteli muutamia tekniikoita, joita hän työssään käyttää, esimerkiksi EMDR- ja TFT (Thought Field Therapy) -menetelmän. Kaikkien menetelmien ajatukset muistuttivat mielestäni midfulnessia, joka on myös aika kovassa nousussa. Luennolla esitellyt tekniikat kuulostivat mielestäni kiinnostavilta, mutta näin lyhyessä ajassa niihin ei ehditty tutustua kovinkaan syvällisesti. 

Tulee vietettyä niin paljon aikaa kurssikirjojen parissa, että oli todella mukavaa vaihtelua kuulla välillä "oikean" ihmisen kokemuksia psykologintyöstä. Juha Siiralla olikin todella hauskoja tarinoita kerrottavana asiakkaista ja työkavereista. Hän vaikutti psykologilta, joka uskaltaa kokeilla työssään eri tekniikoita ja lähestymistapoja. Hän esimerkiksi kertoi innostuneensa jostain tekniikasta ja löytäneensä oppaan sen käyttämiseen. Niinpä hän oli yhdessä asiakkaan kanssa tutustunut tekniikkaan niin, että hän oli lukenut kirjasta ääneen, mitä milloinkin tulee tehdä, ja asiakas oli sitten toiminut ohjeiden mukaan. Minun mielestäni tuollainen rohkeus ja into kokeilla uutta on todella arvostettavaa, vaikka jotkut kuuntelijat taisivat kritisoida häntä tieteellisyyden puutteesta. Mutta jos yksikään psykologi ei koskaan kokeilisi mitään uutta, kuinka voitaisiin kehittää uusia menetelmiä, joita tutkia tieteellisesti?


Illalla sitten kokoonnuttiin Joen toiselle puolelle Aittarannan kokous- ja saunatiloihin. Kukaan joensuulainen ei ollut tainnut käydä siellä aiemmin, mutta tilat sopivat käyttöömme oikein loistavasti. Marika ja Milja olivat loihtineet paikalle ihanan paljon ruokaa ja psykologianopiskelijoista koostuvan bändin, Rinne ja Beansin. Esityksen jälkeen sitä sitten saunottiin ja juteltiin, ja jatkoilla tanssittiin ja laulettiin karaokea.

Oli kyllä todella mukavaa tutustua uusiin ihmisiin ja tavata vanhoja tuttuja, joita ei opiskelukiireiltä ole ehtinyt nähdä. Toivottavasti Joensuussa järjestetään taas pian jokin SPOLin tapahtuma - oli kiva olla vaihteeksi isännöimässä!

Todelliset rokkarit vetävät keikan aina keittiönpöydällä.

Onneksi Patrick oli käynyt kansalaisopiston valokuvauskurssin, niin
pystyi tallentamaan tämänkin hienon hetken.

Yritettiin vähän erikoisempaakin posetusta.. huonoin tuloksin :D

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti