Kaksi viikkoa sitten minulla oli todella huono päivä. Kaikki tuntui menevän ihan väärin, koko elämä oli menossa juuri siihen toiseen suuntaan, kuin mihin olisin halunnut. Olin yksinäinen ja onneton käpertyessäni sohvalla villaviltin sisään. Kunnes kännykkää räplätessä sain yhtäkkiä sähköpostia. Luin sen sisältämän viestin ja aloin itkeä kovemmin kuin koskaan.
Olin saanut viestin, jossa luki:
Teosvalinnat PS16 - Pohjois-Savon valokuvan aluenäyttely on nyt suoritettu. Iloksesi voimme ilmoittaa, että näyttelyyn on valikoitunut sinulta seuraavat teokset:
Roosa Hämäläinen: Menneisyys
Sillä hetkellä tunsin, että olin saavuttanut elämäni suurimman unelman. Olin askelen lähempänä ihan oikeaa valokuvaajan uraa. Olin niin onnellinen, että tärisin, ja kylmiä väreitä juoksi pitkin kehoani. Kuinka minä olin voinut saada valokuvani Pohjois-Savon valokuvan aluenäyttelyyn? Minä, joka en ymmärrä kuvaamisesta mitään ja joka on opetellut kaiken alusta lähtien itse!
Tuo hetki sai minut jälleen ymmärtämään, kuinka tärkeää valokuvaus on minulle. Olen aina kokenut olevani taiteellinen ihminen. En kuitenkaan osaa piirtää, maalata tai soittaa mitään. Valokuvausta olen kuitenkin harrastanut niin monta vuotta, että kamera kädessä oleminen tuntuu luontevalta ja kotoiselta. Ja silloin kun en ole kamera kädessä, tarkkailen ympäristöä ja mietin, miten siitä saisi hyviä kuvia: mikä sommittelu, mikä aukko, mikä valotusaika. Elämäni palkitsevimpia ovat olleet ne tilanteet, joissa olen onnistunut ottamaan mielestäni onnistuneen kuvan.
Innostuksestani huolimatta olen valokuvausmaailmassa edelleen untuvikko, joka joutuu jatkuvasti kyselemään neuvoa ja katsomaan apuvideoita. Mutta jo tämän vuoden aikana, panostettuani valokuvaukseen yhä enemmän, olen kehittynyt sellaista tahtia, että ihan pakostahan tässä innostuu :) Jatkan siis edelleen unelmani tavoittelua eli täydellisen valokuvaustaidon etsimistä. Toivottavasti teilläkin on jokin unelma, jota jahdata. Minulle se ainakin antaa todella paljon inspiraatiota ja innostusta.
Innostuksestani huolimatta olen valokuvausmaailmassa edelleen untuvikko, joka joutuu jatkuvasti kyselemään neuvoa ja katsomaan apuvideoita. Mutta jo tämän vuoden aikana, panostettuani valokuvaukseen yhä enemmän, olen kehittynyt sellaista tahtia, että ihan pakostahan tässä innostuu :) Jatkan siis edelleen unelmani tavoittelua eli täydellisen valokuvaustaidon etsimistä. Toivottavasti teilläkin on jokin unelma, jota jahdata. Minulle se ainakin antaa todella paljon inspiraatiota ja innostusta.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti