torstai 18. helmikuuta 2016

K niin kuin...

Kuvahaastepostaus


Törmäsin Pieni lintu-blogissa kuvahaasteeseen, jossa tulee esitellä k-kirjaimella alkavia asioita. En ole ennen osallistunut tällaisiin "tempauksiin", mutta näin tämän mukavana mahdollisuutena jakaa vaihteeksi kuvia. Haasteessa toiveena olivat makrokuvat, mutta makroputken puutteessa on tyydyttävä näihin, mitä on ;)

Yritin miettiä, mitä iloa k:lla alkavista asioista elämässä voikaan olla. Tässä muutama esimerkki kotoa löytyvistä kallisarvoisista asioista.



Karkkipäivä.
Voisiko olla mitään parempaa kuin itsetehdyt leivonnaiset? Olen yrittänyt viime aikoina vähentää sokerin syömistä, mutta helppoa se ei ole ollut!











Kaveri.
Tämä kaveri on kulkenut rinnallani jo yli kaksi vuotta. Hyvä ystäväni totesi minulle jokin aika sitten, "en voisi kuvitella sinua ilman Joonasta".











Kamera.
Kotoa löytyy nykyään ties minkälaista hilavitkutinta ja kuvausvälineistöni onkin kehittynyt hurjasti. Valokuvaus onkin välineurheilua parhaimmillaan... Puolustuksekseni voin sanoa, että kaikki kuvien tarvikkeet on ostettu käytettynä :)

Aiemmin vaihtelin usein Tokina 12-24mm f/4:n ja Nikkor 18-200mm f/3.5-5.6:n välillä. Ostettuani kiinteäpolttovälisen Nikkor 30mm f/1.8:n olen rakastunut siihen niin, etten ole enää muita huolinut :D







Pieni Lintu - MakroTex challenge



16 kommenttia :

  1. Vastaukset
    1. Kiitos hauskasta haasteesta! Kiva saada välillä uusia ideoita kuvaukseen :)

      Poista
  2. Jeah, kuvahaasteet ovat parhaita! :) Itsekin pyrin toteuttamaan yhden kuvahaasteen viikkoon, saa vähän hiottua omia taitojakin! Nuo cakepopit ovat kyllä herkullisen näköisiä, on varmaan sanomattakin selvää, että alkoi hieman tehdä mieli, vaikka just maisteltiin käteen tyrkättyjä ilmaiskarkkeja :D Ei se sokerin vähentäminen ole onnistunut kivuitta täälläkään, haha. Mahtavaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo viikottaiset haasteet voisivatkin olla hyvä idea. Olen ehkä vähän "laiskistunut" kuvaamisen suhteen pysyttelemällä omalla mukavuusalueella :D Varmaan kyllä kehittyisi paremmin erilaisten haasteiden avulla. Ja cakepopit todella olivat herkullisia!

      Poista
  3. Hienon kuvasarjan olet saanut aikaiseksi K-kirjaimesta.

    T. Täysin arkista

    VastaaPoista
  4. Kunnon kamppeet, kuten kaverikin, karkkipäivineen. :)

    VastaaPoista
  5. Aivan ihania kuvausideoita. Kekseliästä.

    VastaaPoista
  6. Ihanan näköisiä nuo sinun kakkutikkarit ja kauniita kuvia muutenkin! Tykkään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Kiva, että miellyttää silmää :)

      Poista
  7. Hei!

    Suunnitelmani on ollut hakea lukemaan psykologiaa (luultavasti Jyväskylään), mutta olen kuitenkin alkanut miettiä, että voisiko sosiaalipsykologia sittenkin olla enemmän minun juttuni. Psykologiassa minua kiinnostaa enemmän ihmisten välinen vuorovaikutus (ja persoonallisuus) ja vähiten neuropsykologia, eikä kognitiivinen psykologiakaan lukeudu suosikkeihin.

    Psykologin ammatti antaisi kuitenkin todella hyvät työllistymismahdollisuudet, mikä on yksi syy, minkä takia pidän psykalle hakemista varteenotettavana vaihtoehtona. Sosiaalipsykologien työllistymisestä on vähän epämääräistä tietoa ja he saattavat työllistyä hyvin eri tyyppisiin tehtäviin. Se vähän epäilyttääkin, että saako koulutustaan vastaavaa työtä helposti. Muita syitä minulla ei varsinaisesti olisi, miksi haluaisin olla juuri psykologi, paitsi psykologiset testit kieltämättä kiehtovat. :D

    Onko psykologian opiskelijoille tavallista lukea sivuaineena sosiaalipsykologiaa? Itse tekisin niin mielelläni, tai toisaalta jos opiskelin sosiaalipsykaa niin ottaisin psykan sivuaineeksi.

    Onko sinulla joitain linkkejä, missä olisi sosiaalipsykologian ja psykologian opintojen sisältöjä? Onko muuten niin, että psykologiassa tilastotieteen osaaminen on suuremmassa roolissa kuin sosiaalipsykologiassa? Ja onko sosiaalipsykologiassa tutkimukset useammin kvalitatiivisia?

    Tiedätkö muuten, pitääkö kukaan sosiaalipsykologian opiskelija tämän tyylistä blogia? Toivottavasti ei haittaa, että kysymyksiä tuli näin paljon. Sun blogis on muuten tosi kiva ja siitä on hyötyä tällaisille, jotka harkitsevat psykalle hakemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!
      Sosiaalipsykologien työllistyminen onkin tosiaan aika epämääräinen asia, koska heillä ei ole psykologin pätevyyttä. Nopeasti googlettemalla esimerkiksi täältä löytyi erilaisia sosiaalipsykologien työkokemuksia ja samoilta sivuilta löytyi sosiaalipsykologian oppiaineen oma blogikin. Voin luvata, että työllistyminen ei varmasti ole helppoa, sillä sosiaalipsykologi-nimike ei ole ammatti. Sosiaalipsykologien pitää varmasti olla erittäin taitavia myymään osaamistaan työnantajille, koska heidän koulutustaan vastaavaa työtä ei oikeastaan ole, vaan he joutuvat keksimään sopivat työpaikat itse. Itse pidän siitä ajatuksesta, että psykologina työnimikkeeni on suojattu, eikä samoja töitä voi tehdä kuin toinen psykologi.

      Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian opetuksesta löydät tarkkaa tietoa WebOodista valitsemalla vasemmalta "Oppaittain", sitten avautuvasta listasta laajennat kohdan "Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta", josta valitset kohdan "Yhteiskuntatieteiden laitos" ja sen alareunasta "Sosiaalipsykologia". Ohjeet Joensuun psykologian opintotarjonnan katselemisen löydät tästä vanhasta postauksestani. Jyväskylän opetussuunnitelma näyttäisi löytyvän täältä. Jyväskylässä opiskelussa korostuu vahvasti tilastotiede, jota on luettava kandidaatintutkintoon vähintään 20 opintopistettä.

      Sosiaalipsykologia ei ainakaan Joensuussa ole kovin yleinen sivuaine, sillä meillä sosiaalipsykologia painottuu hyvin vahvasti koulutuksessa muutenkin ja aiheesta on useita kursseja. Sosiaalipsykologia on usein kvalitatiivista ja psykologia voi olla sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista. Meillä opiskelija voi esimerkiksi itse päättää, kumman suuntaisen pro gradu -tutkimuksen haluaa tehdä.

      Kuulostaa siltä, että olet todella pohtinut valintaa psykologian ja sosiaalipsykologian välillä. Kannattaakin miettiä, mitä haluat tulevaisuuden ammatilta ja opinnoilta. Esimerkiksi itse olin opinnot aloittaessani varma, että haluan työskennellä nuorten parissa. Opintojen edetessä olenkin kiinnostunut lapsi- ja työpsykologiasta. Psykologian opinnot ovat niin laajat ja monipuoliset, että ne tarjoavat monia eri näkökulmia asioihin. Olen sitä mieltä, että ihmisen käyttäytymisen ymmärtämiseksi psykologin tulee tuntea monipuolisesti eri psykologisia ilmiöitä aina kehityspsykologiasta aivojen toimintaan. Myös sosiaalipsykologia tulee mielestäni hyvin käsiteltyä, ainakin Joensuussa.

      Toivottavasti linkeistä oli apua. Tsemppiä alanvalintaan! :)

      Poista