"Mitä se psykologi oikeastaan tekee?"

Osa 1

Olen koko opintojen ajan pohtinut, miksi haluaisin isona eli mikä psykologian sovellusala sopisi minulle. Psykologian ammattikenttä on laaja ja psykologi-nimikkeellä voidaan työskennellä hyvin erilaisissa tehtävissä. "No mitä se psykologi oikeastaan tekee?" on hyvin yleinen kysymys, jos kerron, että opiskelen psykologiaa. Siksi ajattelin hieman kuvailla alaa siitä kiinnostuneille. Ihan ensiksi on selvitettävä muutama tärkeä asia:

• Psykologi on lailla suojattu ammattinimike, jonka Valvira myöntää ainoastaan suomalaisen psykologian maisteritutkinnon suorittaneille. Ks. http://www.psyli.fi/tietoa_psykologeista/laillistaminen
• Psykoterapeutti on terveydenhuollon ammattilainen, joka on suorittanut psykoterapiaopinnot. Psykoterapeutit voivat olla pohjakoulutukseltaan esimerkiksi psykologeja, lääkäreitä tai sairaanhoitajia.
• Psykiatri on lääkäri, joka on erikoistunut psykiatriaan. Psykiatrin erikoisosaamista ovat esimerkiksi psyykelääkkeet sekä f-diagnoosi eli mielenterveys- ja käytöshäiriöiden diagnoosi.

Psykologian perusopinnot ovat vapaita sivuaineopintoja, joita saa suorittaa kuka tahansa yliopisto-opiskelija. Aineopintoihin tulee hakea erikseen keväisin järjestettävällä sivuainekokeella. Psykologian sivuaine on melko suosittu ja auttaa varmasti monella tapaa ymmärtämään ihmisten ajattelua ja toimintaa. Sivuaine ei kuitenkaan tee kenestäkään ihmismielen asiantuntijaa tai psykologia. Psykologian maisteriopinnot kuuluvat ainoastaan psykologian pääaineopiskelijoille, eikä muiden ole niitä mahdollista lukea.

Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa pääaineena voi lukea psykologian sovellusalaan kuuluvaa sosiaalipsykologiaa, joka keskittyy ryhmiin ja sosiaalisiin ympäristöihin. Sosiaalipsykologian opinnoista ei kuitenkaan valmistuta psykologiksi eli psykologian maisteriksi. Sosiaalipsykologit eivät siten voi tehdä psykologi-nimikkeen vaativia töitä, mutta he voivat työskennellä esimerkiksi erilaisissa järjestöissä tai firmoissa.

Psykologin tärkeimpiin työskentelytapoihin kuuluvat keskustelu ja psykologiset arvioinnit eli testit, joita on kehitelty mittaamaan mitä erilaisimpia asioita, kuten masennuksen tasoa, kouluvalmiutta tai työkykyä. Sovellusalasta riippuen psykologin työssä painottuvat eri tavalla eri työskentelytavat. Seuraavaksi muutamia esimerkkejä psykologian sovellusaloista:

Kliininen psykologia

Psykologian sovellusaloista luultavasti perinteisin ja tunnetuin on kliininen psykologia, joka pyrkii mielenterveyden tukemiseen esimerkiksi tiedottamalla, tukemalla ja ehkäisemällä sekä korjaamalla ongelmia. Kliinisiä psykologeja työskentelee hyvin monissa eri paikoissa. Päällimmäisenä mieleeni tulevat perheneuvottelukeskukset, perheneuvolat ja sairaalat. Kliinisestä työstä on kirjoittanut esimerkiksi vastikään valmistunut kaverini Anniina Kohti psykologin uraa -blogissaan.

Psykiatria

Psykiatria on on mielenterveyteen erikoistunut lääketieteen ala, jossa työskentelee esimerkiksi psykiatreja, lääkäreitä, sairaanhoitajia ja psykologeja. Psykologit voivat työskennellä esimerkiksi sairaaloissa poliklinikalla, avoimella tai suljetulla osastolla. Psykiatria jaetaan asiakkaan iän mukaan lastenpsykiatriaan sekä nuoriso- ja aikuispsykiatriaan.

Neuropsykologia

Tämä suosittu ala keskittyy aivotoiminnan ja käyttäytymisen väliseen yhteyteen, esimerkiksi erilaisiin neuropsykologisiin sairauksiin ja aivovammoihin. Yleisimmät työtavat ovat neuropsykologiset tutkimukset sekä kuntoutus. En itse olen kovin perehtynyt neuropsykologiaan, mutta lisätietoa löytyy esimerkiksi Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen ja Psykologiliiton sivuilta.

Työ- ja organisaatiopsykologia

Työpsykologit työskentelevät usein työterveyshuollossa, esimerkiksi yksityisellä puolella Mehiläisessä, Terveystalossa, Itellä jne. Työpsykologia voi tarkoittaa niin työkykyarviointien tekemistä, yksilötyöskentelyä työuupuneiden kanssa kuin työyhteisöjen kehittämistä ja riitojen selvittelyä. Työpsykologi voi toimia myös yrityskonsulttina, joka tarjoaa erilaisia koulutuksia, tai henkilöarvioijana esimerkiksi oppilaitosten soveltuvuuskokeissa tai yritysten rekryssä.

Kuntoutuspsykologia

Kuntoutuspsykologit työskentelevät usein kuntoutuskeskuksissa Kelan tarjoamissa kuntoutusohjelmissa. Psykologit voivat tavata kuntoutujia kahden kesken tai ohjata kuntoutusryhmiä, joiden aiheena voi olla esimerkiksi työuupumus, mielenterveyden häiriö tai jokin fyysinen sairaus kuten aivoverenkiertohäiriö. Opiskelukaverini Anni suoritti harjoittelunsa kuntoutuspsykologiassa ja kirjoitti siitä myös Oidipusblogiin.

Oikeus- ja kriminaalipsykologia
Oikeuspsykologia on Suomessa vielä nuori ja ehkä vähän epämääräinenkin ala. Psykologeja tarvitaan esimerkiksi lasten kuulustelemiseen ja mielentilatutkimuksiin. Jos oikeuspsykologia kiinnostaa, sitä voi lukea ainoastaan Joensuussa, lyhyen sivuaineen verran. Kriminaalipsykologia tarkoittaa esimerkiksi rikollisen käyttäytymisen tutkimista ja ennustamista sekä vankilassa työskentelyä. Aiheeseen voi tutustua esimerkiksi kuuluisan profiloijan ja kriminaalipsykologin Helinä Häkkänen-Nyholmin yrityksen nettisivuilla ja Helsingin yliopistossa opiskelevan Emben Suuntana psyka -blogissa.

Kriisipsykologia
Tarkoittaa nimensä mukaisesti kriisin tai traumaattisen tilanteen kokeneiden ihmisten kohtaamista. Kriisipsykologeja voi työskennellä esimerkiksi sairaaloiden kriisitiimeissä sekä erilaisissa järjestöissä kuten SPR:ssä. He esimerkiksi pitävät debriefingiä työntekijöille ja auttavat ihmisiä selviämään posttraumaattisesta stressistä. Suomessa kriisipsykologian pioneeri on Salli Saari, joka on kirjoittanut aiheesta esimerkiksi Joensuun maisteriopinnoissa luettavan teoksen Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Hän on myös toiminut aktiivisesti kouluttajana ja antanut lausuntoja eri tahoille, esimerkiksi Ylelle.

Koulu- ja opintopsykologia

Koulupsykologia attaa oppilaitokset aina esikoulusta ammattikouluun ja lukioon. Korkeakouluissa alaa nimitetään opintopsykologiaksi. Koulupsykologit tutkivat lasten ja nuorten oppimisvalmiutta ja -vaikeuksia, kouluttavat opettajia ja tapaavat oppilaita henkilökohtaisesti. Opintopsykologit voivat opinto-ohjaajan tapaan auttaa opiskelijaa miettimään elämänsä suuntaa ja opinnoista selviämistä.

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Keksimäni lista ei todellakaan ole täydellinen, sillä psykologian sovellusaloja on lukemattomia. Mainitsematta jäi esimerkiksi urheilupsykologia ja BB-psykologin homma. Itse pidän psykologin ammatin monipuolisuudesta, koska se antaa paljon mahdollisuuksia. Eri sovellusalojen ansiosta psykologian alalle voi hakeutua hyvin monenlaisia ihmisiä, koska kaikille löytyy varmasti joku mielenkiintoinen työ. Kuten postauksen alussa sanoin, olen itsekin pohtinut kovasti itselleni sopivaa sovellusalaa. Tästä tekstistä tuli kuitenkin niin pitkä, että jatkan pohdintaa seuraavassa osassa.